keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Tänään

Harmaan päivän
harmaa aamu

Alhaalla roikkuvat
pilvet

Tänäänkin minä
keittelen aamukahvit
hiljalleen,villasukissa.....
suunnittelen tulevaa
päivää

Ei kiirettä minnekkään

Roskapussi pitää viedä
suodatinpussit ja vessapaperi muistaa kaupassa
Ja apteekissa käydä..
missäs ne reseptit?

Tänään minun ei tarvitse
olla nuorempi
jaksavampi
Minä vain

Peilin edessä silittelen hellästi
poskipäitäni
Punaan huulet

Harmaa ohimoilla muistuttaa, paitsi eletyistä vuosista,
myös värihuuhtelun tarpeellisuudesta
Lisään hiusvärin vessapaperin
ja suodatinpussien perään kauppalistaan

Kohta olen valmis
tähän päivään

11 kommenttia:

  1. Mä en ymmärrä, miten mulla on olevinaan ainainen kiire, aika karkaa käsistä, vaikka kaiken järjen mukaan mulla ei pitäisi muuta ollakaan kuin sitä, aikaa! Toiminnot hidastuvat, siinäkö lienee syy...

    VastaaPoista
  2. Mä luulen, että kiire syntyy siitä, kun alkaa ajatella, mitä sitten ja sitten teen tämän nyt tekemiseni tai menemiseni jälkeen, ja ehdinkö...:) Ja yks kaks on ikäänkuin keskellä kaaosta..

    Mä en elä tuollai, teen kaiken hissukseen, just niinkuin mieli tekee... ja nyt tekee mieli lähteä kauppaan ostamaan jotain hyvää (paha juttu) ja sitten tekee mieli taas tehdä duunia tai lukea kirjaa tai puhua puhelimella tai vaikka mennä illalla kylään... hah, näinhän tuli elettyä jo tämäkin päivä..heh.:)

    ps. syysmyrsky, älä unohda sitä suodatinpussia.!

    VastaaPoista
  3. Hidastunut oon minä. Päivä nyt niin lyhyt, etten ehdi sitäkään, minkä eilen. Mut ei haittaa, mennään näillä ja ollaan onnellisia, että ollaan... ;DD

    VastaaPoista
  4. Ihana runo myrsky, hitsit mulla olisi ollut vessapaperiakin kun siivoilin niin hirvittävä säkki on vain edessä tuolla...

    Uusioperheen tyttö käväisi ja koiralle luita annoin vaikka oli esikoisen syntymäpäivä:)

    VastaaPoista
  5. Kaunis runo. Omat päiväni ovat hetken aikaa haastaneet kiiruhtamaan, mutta nyt on taas lisähommat tehty ja paluu perusrytmiin alkaa. Huomenna äitipäivä ja perjantaina salille, lauantaina kaapit täyteen leivontatarvikkeita, sunnuntaina kakkupäivä.
    Mut hei, muista tämä: Aika kuluu, me emme!

    VastaaPoista
  6. Eikö olekkin ihanaa, kun saa joskus vain olla ja hiippailla hissuksiin villasukissa vaikka koko päivän.
    Kukahan potkisi minua vähän liikkeelle.....no, huomenna salille ja vesijumppaan.

    VastaaPoista
  7. Tehän, tytöt, olette ihan mahdottomia, suunnitelmia, niitä riittää. Olen kateellinen vaikka onnellinen peitonallekääriytynyt.

    VastaaPoista
  8. Kiitos työt kommenteista.Minä niin rakastan hiippailla villasukissa.Nyt nautin näistä viidestä vapaapäivästä.Teen mitä huvittaa tai sitten en.Ainakin valvon myöhään ja nukun pitkään:))Ja hiplaan vauvan vaatteita kaupoissa,jos sinne asti pääsen....ja voi olla,että en millään voi vastustaa ostovimmaakaan...siis niiden vauvajuttujen.Ja Siirin synttärilahjakin on ostamatta...

    VastaaPoista
  9. Eikös vaan ihanaa...?
    Saa olla vain, se juuri on sitä nautintoa..

    VastaaPoista
  10. Niinpä niin,ulleriina...nyt kun vielä olen työelämässä,niin se pelkkä oleminen vapaa-aikana on juhlaa.Saa näkee sit puolentoista vuoden päästä....:))

    VastaaPoista
  11. Kaunista, elämänmakuista ja aitoa :) kiitos kommentoinnistasi minun blogissani. Olen hävettävän huonosti päässyt vauhtiin, mutta eiköhän tämä tästä :)

    VastaaPoista