keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Käsi kädessä

"Käsi kädessä kävellään.
Tämä on hyvä hetki.
Pilvet lähtivät lentämään.
Onpa tuulinen retki!
Kaikki on puettu vihreään;
puut,pensaat ja puiston multa.
Käsi kädessä kävellään,
mummo ja mummon kulta."

- Pia Perkiö -
( teoksesta Mummon kulta )

Tänään on ollut tällainen päivä.
Hain "isosisko-prinsessan" päivällä tarhasta ja kaupan kautta tallustelimme kotiin.Ei ollut maisema niin kesäinen kuin tuossa runonpätkässä,vettä ripsutteli,mutta tunnelma oli lämpöinen.
Kaikenlaista mukavaa yhdessätekemistä ja olemista sisälsi päivämme,jonka päätteeksi luin yli puolet Satumaan Päivikin seikkailuista.Lupasin loput aamusaduksi ennen tarhaan menoa.
Sama kirja jatko-osansa, Mestaritontun seikkailut,kanssa lumosi vuonna 1984 myös molemmat poikani ja monta vuotta myöhemmin punatukkaisen prinsessani.
Elämä ei ole satua,mutta ilman satuja ei ole elämää!
Olen iloinen kaikista niistä saduista ja tarinoista,joita aikuiset,myös omat lapseni, lapsilleen kertovat.Sadut rikastuttavat ja tuovat iloa ja lohtua elämään,kulloisenkin tarpeen mukaan.Eivätkä virtuaalimaailman tarjoukset tule koskaan niitä korvaamaan.
Nyt on yhden onnellisen päivän ilta!
Pieni tuhisija on valloittanut puolikkaan sängystäni ja "nauravasilmäinen" pappa on suosiolla kääriytynyt peittoonsa sohvan nurkkaan.
Aamulla matkaamme taas käsi kädessä tarhaan.Saa nähdä sataako.
Satakoon vaan,mulle paistaa aurinko:)

9 kommenttia:

  1. Aitoa, lämmintä aurinkoa teillä! Teille!

    Vähän jo meillä luetaan, Amanda tosin mieluummin vielä repii ja maistelee kirjoja, tottelee hyvin, kun kiellän.

    Odotan kiihkeästi, että pääsen lukemaan kaikkia noita ihania kirjoja hänelle. Äitkykkä eikä isi ole lukijatyyppejä.

    Nyt hiukan murehdin näköni säilymistä siihen asti. Taidan hankkia satukirjat isoilla kirjaimilla ja suurella fontilla.
    :D :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satuja voi kertoa myös "omasta päästään",niin kuin meillä päin sanotaan.Aikoinaan poikieni lempitarinoita olivat "pikku-Piraijan" seikkailut.Se oli sellainen vähän vallaton pieni kalapoika,joka joutui sitten kaikenlaisiin seikkailuihin.Tiinan kanssa kuljettiin ensin "Tuttimaassa" ja vähän isompana Mekkomaan prinsessan vieraina.Niistä Mekkomaan prinsessan tarinoista suunniteltiin jopa yhteistä kirjaa.

      Poista
  2. Onni on saada kulkea lapsenlapsensa kanssa, leikkiä hassutella, ja jutella "vakaviakin", toisen kuunellessa.
    Mestaritontun seikkailut on vanhin seikkailukirja jonka olen itse lukenut.
    Ensimmäiseksi sen luki isosiskoni sitten sain sen luettavakseni kun osasin lukea.
    Vanha, tosivanha teos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset ovat olleet,ja ovat edelleenkin,elämässäni tärkeitä ihmisiä.36 vuotta tein töitä lastensairaalassa ja samoja satuja luettiin ja pelejä pelattiin kotona omien lasten kanssa.Koskaan en siihen kyllästynyt,enkä vieläkään.Lapsuuden perheeni oli laulava,naurava ja hullutteleva.Jotain perintöä siltä saralta taisin saada:)

      Poista
  3. Lämmin ja hellä tarina yhteisistä hetkistänne, lapsenlapsesi ja sinun! Minä taas jään kaipaamaan vanhoja muumitarinoita ja Bamse-seikkailuja, kun lapset eivät enää halua kuulla iltasatujani, mutta jokaisella asialla on oma aikansa ja paikkansa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän prinsessa "Auroora ym." on myös jo ohittanut Muumimaailman,melkein...Maailman vahvin Nalle oli yksi poikien lemppareista ja ehkäpä pikku-prinssi Kasperin kanssa palaamme näihin tarinoihin uudelleen.Nyt häntä kiinnostavat eniten eläimet ja autot:)Prinsessan kanssa on kiva pelailla erilaisia pelejä.Hänen suosikkinsa ovat erilaiset muistipelit ja lasten Alfapet.Synttärilahjaksi ostin jo valmiiksi Fedja-sedän kootut.Ne jutut jaksavat naurattaa minua yhä edelleen.

      Poista
  4. Mua hymyilytti tuo "nauravasilmäisen" papan joutuminen sohovan nurkkaan. Näin se menee, että lastenlapset menee edelle. Näinhän kävi meillekki, kun kaverin tytär pyysi tulemaan tueksi ja turvaksi, niin ei siinä mullakaan ollu mitään sanomista, vaan reissun uudelleen arviointi.
    Ihana päivä on teillä ollut ja niitä tulee varmasti lisää.
    Sadut on tärkeitä jokaisessa elämän vaiheessa.

    VastaaPoista
  5. Melkein heti tämän päivän jälkeen oli prinssi-Kasperpäivä,joka oli vähintään yhtä ihana,toisella tavalla,koska hän on niin paljon pienempi.On se vaan ihmeellistä,miten vielä kovasti pienet pojat seuraavat erityisesti miesten tekemisiä.Naurettiin "nauravasilmäisen" kanssa monet naurut,kun pikku-mies matki isompaansa.Mökkityömaalla vasara kädessä touhusi ja oli kaikista koneista kiinnostunut.Tosin avaimetkin kiinnostaa ja nyt on mummon kotiavaimet hukassa.Viimeksi löytyivät lelukopan pohjalta,mistähän nyt?DDDD

    VastaaPoista
  6. Myrsky:) Minä rutistan Sinua ja kyllä joo, ne papat joutaa vaikka lattialle, tosin joutavat kyllä muutenkin jos kuorsaavat, mutta etenkin silloin kun lapsenlapsista joku tulee yökylään. Ehkä viikonloppu on taas lapsenlapsiaikaa, oli ainakin kysellyt isältään että milloin pääsen! Sano haleja prinssi Kasperille ja iso-sisko Aurooralle.

    Muistaakseni jotkut joutuivat sohvalle, vaikka oli ihan yli-ikäisiä kylässä:)

    VastaaPoista