maanantai 5. maaliskuuta 2012

Alfa ja Omega

"Hiljaisuus lävistää äänet
kuin valo lasin
-enkeli lentää ohi-
kuiskaus murentaa
kiireen kaikuvat holvit
-ja hetkessä kaikki on toisin.

Voit kuulla sen, mitä korvin ei kuule.
Voit nähdä sen ,mitä silmin ei näe.
Olet kaikkeuden osa,ajattomuuden lapsi,
jota lempeiden äänien kehto keinuttaa."

- Pia Perkiö -

Kappeli on hiljainen ja sinun valkoinen arkkusi....
Lempeästi silitän poskiasi,hiussuortuvia.Kosketan kättä.
Marjan kanssa puemme sinut.
Kuinka monta kertaa kauan sitten...ja nyt tämän viimeisen.
Muistan sinut tässä puvussa kihlajaisissa.Kauniina,nuorena,onnellisena.
Marja harjaa sinun hiuksesi ja asettelee ne kauniisti kasvojen ympärille.
Laitamme kaulaasi korun,jonka Mikko osti sinulle vauvan syntymän kunniaksi,mutta jota et koskaan ehtinyt nähdä.
Asetan rinnallesi ikonin,jonka sait isältäsi kripallepääsyn kunniaksi.
Minä,äiti..
Sinä tiedät,kuinka vaikeaa minun oli sanoa:Tapahtukoon sinun tahtosi.
Ja ulkona paistaa aurinko,niin kirkas.

"Hyvien hetkien hohde,
onnelliset ajat kuin äsken poimitut kukat
säilyvät meissä,
nuo vuosien keveät kehykset"

- Pia Perkiö -

20 kommenttia:

  1. Voimia sinulle, mutta se on liian vään sanottu. Muistot tulevat olemaan kultaa sitten joskus. Surun on annettava tulla. On vaikeaa sanoa mitään kovin lohduttavaa. Jotkut hengelliset laulut ovat kauniita kuunnella. Voimia sinulle toivoo merilii

    VastaaPoista
  2. Tarkoitin että se on liian VÄHÄN sanottu. kirjoitin väärin. Toivon todellakin voimia.

    VastaaPoista
  3. Omaan muistikirjaani olen joskus tallentanut tämmöisen Pia Perkiön runon: "Sanat eivät voi ulottua surun syvyyteen. Mutta ne kantavat lohdutusta ja valoa, joka heijastuu varjojen takaa."

    VastaaPoista
  4. Myrsky rakas, rukoilen voimia siihen mitä pitää nyt kestää, etenkin Sinulle ja pienen pojan isälle... Teille Kaikille.

    VastaaPoista
  5. Kaunis tilaisuus, mutta niin surullinen. Kauniisti ja herkästi kirjoitit, tuo muisto elää sydämessäsi niin kauan kunnes tapaat hänet toisessa elämässä, mikä se sitten lienee, sitä en tiedä.
    Onnea ja voimia täällä maallisessa elämässä pienokaisen kera, Teille on annettu suuri vastuu.

    VastaaPoista
  6. Toivon Sinulle ja läheisillesi voimia suuren surun keskellä.

    VastaaPoista
  7. Suureen suruun ja ikävään voimia <3

    VastaaPoista
  8. Vauvasta voimia kaikille... <3

    VastaaPoista
  9. Syvä osanottoni.
    Miten voikaan itselleni vieraan ihmisen poismeno koskettaa näin. Toivon paljon voimia ja jaksamista sinulle ja muille omaisille.

    VastaaPoista
  10. Osanottoni suuressa surussa tyttärenne pois menon johdosta... :'(

    Toivottavasti poikavauva ja Mikko saa teistä tukea ja äidistä kertovia tarinoita ja kuvia, läheisten rakkautta Prinsessankin puolesta.

    VastaaPoista
  11. En ymmärrä miten jaksat, miten kukaan äiti jaksaa jättää jäähyväiset omalle lapselleen. Kävin katsomassa tyttäresi blogia. Niin kaunis, niin onnellinen nainen. En pystynyt lukemaan loppuun. Tuhkimo kadotti kenkänsä keskellä elämän suurinta juhlahetkeä ja muuttui satojen prinsessaksi ikiajoiksi.

    Ja Sinä kirjoitat niin hienosti niin suuresta asiasta kuin omasta sydänsurustasi. Kesken lohdutonta suruasi joudut keräämään voimia tukeaksesi lähiomaisiasi! Ympäri Suomea meidän ajatuksemme lentävät luoksesi. Haleja!

    VastaaPoista
  12. Aivan järkyttävä juttu. Jaksamista kaikille teille läheisille suuressa surussanne!

    VastaaPoista
  13. Osanottoni tyttärenne poismenon vuoksi. Sanoja tällaiseen suruun ei ole.
    En edes voi kuvitella suurta tuskaanne.

    Hän jätti teille muistoista kauneimman, pienen suloisen lapsen. Toivottavasti pienessä prinssissä jokaisena päivänä näet myös palan omaa tytärtäsi..

    Voimia, että jaksat olla hänelle rakastava isovanhempi, ja rakastaa häntä hänen äitinsäkin puolesta.Ja jakaa yhdessä lapsen isän kanssa myös muistonne tyttärestäsi hänen kanssaan ja vaalia niitä sydämmissänne ikuisesti...

    VastaaPoista
  14. Äiti, minun täytyy jatkaa.
    Joku kutsuu kulkemaan.
    Täytyy taittaa taival matkaa,
    vaikken tietä tunnekaan.

    Siellä missä toisiansa
    aallot vievät tansseihin,
    siellä, veden loiskinassa,
    siellä olen minäkin.

    Siellä, missä korkealla
    siintää pilvi sulavin,
    siellä, sinipilven alla,
    siellä olen minäkin.

    Äiti, katso, kuinka kasvan !
    Kuule, kuinka kohisen !
    Minkä kasvoin viime vuonna,
    tänään kasvan ohi sen.

    Avara on taivaan syli.
    Tuulen teitä purjehdin.
    Pääsky lentää pääsi yli,
    siinä olen minäkin.

    Älä pelkää. Tulen kyllä.
    Tulen kyllä takaisin.
    Iltatuulen hyväilyssä:
    siinä olen minäkin.
    (Anna-Mari Kaskinen)

    VastaaPoista
  15. Tämä surullinen tarina on pyörinyt mielessäni jo viikon. Ei kulu päivääkään etten ajattelisi Prinsessan kohtaloa. Tämä on myös tuonut muutoksen omaan elämääni pienen poikamainen äitinä: nöyryyttä, kiitollisuutta ja kykyä iloita pienistäkin asioista. Prinsessa jätti tähän maailmaan ison merkin, pienen pojan. Mutta lisäksi hän onnistui koskettamaan useiden, jopa tuntemattomien ihmisten sydäntä. Itse haluan vaalia Prinsessan merkkiä omassa sydämessäni ja antaa sen näkyä omassa elämässäni.
    Itse synnytin myös lapseni sektiolla, lapsen pään asento oli väärä. Päivällä osastolla minua hoitanut lääkäri oli vakaasti sektiota vastaan vaikka synnytys ei edennyt ja lapsen sykkeetkin heitteli. Minun siunaukseni oli lääkärivuoronvaihdos ja uusi lääkäri tilanteen tutkittua käski minut heti valmistua sektioon jolla olikin jo kiire. Olen jälkeen päin ajatellut mitä olisi tapahtunut jos lääkäri ei olisi vaihtunut... Myös tämän vuoksi Prinsessan kohtalo kosketti. Toivottavasti jaksatte suuren surun keskellä myös selvittää miksi näin kävi kuin kävi. Myös useilla ystävilläni on traumaattisia synnytyskokemuksia jotka johtuvat henkilökunnan päätöksistä synnytyssairaalassa. Ja näin ei pitäisi olla. Olen kuullut että usein myös naiset haluavat unohtaa koko asian, olla valittamatta.
    Paljon voimia, lämpöä teille suuren surun keskellä. Te ja Prinsessa olette mielessäni.

    VastaaPoista
  16. Minullakin nousee kyyneleet silmiin kun ajattelenkin tätä teidän suurta menetystä. Minullakin oma suuri suru, kun menetimme oman poikamme tammikuussa. Tämä vetää niin hiljaiseksi. Haluaisin muutaman sanan lähettää sinulle sähköpostin kautta. Jos vain osoitteen voisin saada. Voimia äärimmäisen paljon kaikille perheenjäsenille. Kauniin muiston kuitenkin tyttärenne tänne jätti, pieni ihana poika. Halauksia jokaiseen päiväänne vaikka ei tunnetakkaan.
    <3:Nina

    VastaaPoista