"Siitä hetkestä lähtien
suru kulki varjona mukana.
Se oli läsnä
jokaisessa aamussa
jokaisessa onnen hetkessä.
Se sävelsi molleja duureihin ,
värjäsi vaalean tummaksi,
toi kysymysmerkit
vastauksien tilalle.
Ja hiljaisuuden,
jonka läpi oli
kuljettava hitaasti,
pienin askelin,
mutta eteenpäin
Siitä alkoi
uusi ajanjakso:
aika ennen lähtöäsi ja
aika lähtösi jälkeen.
-Hanna Ekola -
kirjasta " Surulla on aikansa"
Kiitos sielunsiskoni Mustis!
Olisin halunnut ladata tähän musiikiksi Pihasoittajien "Pieni kesäruno",mutta olen unohtanut kuinka musiikkia ladataan.
"Kuljen edestakaisin
huonetta päästä päähän
enkä muista
pitikö minun
seistä vai istua.
Kun en vain
surultani muista"
- Hanna Ekola -
Syysmyrsky, muistan sen uuden ajanjakson. Minulle se tapahtui kesällä vuonna 1979...
VastaaPoistaHaleja! Milena
Ajatuksin kuljen kanssasi usein, surusanoja on vaikea kirjoittaa ja joskus luulee etteivät ne ikinä lohduta ketään, ajattelin etten tarvitse niitä ikinä mutta sitten kerran otin ja luin ja itkin ja luin ja vaikka ne eivät autakaan, niillä voi olla surua myötäävä ja jotenkin hoitava vaikutus.. Jaksamista sinne kaikille rakas Myrsky ja kuten olen monesti sanonutkin, on aika ennen ja jälkeen ja tätä uutta aikaa en ikinä halunnut.
VastaaPoistaAjattelen Sua usein ja Ihan niinkuin Mustis sanoi..vaikea sanoin lohduttaa... Aikanaan kun lähin ystävättäreni nukkui pois työstin surua musiikin keinoin. Jos haluat, niin blogissani on, Surun alla, tätä satoa..tosin ne saa mut vieläkin kyynelehtimään, mutta mieleen tulee myös niitä ihania muistoja... Niinkuin Sinä aikanaan lohdutit mua.
VastaaPoistaPääsiäispäivän jatkoa Sulle ja halauksia.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHän on mielessäni joka päivä, ikävä ei hellitä ja niin kovin pahaa tekee vieläkin. Myös sinua olen ajatellut paljon, kuinka jaksat.. Voimia ja halauksia sinulle. Toivottavasti kevät ja aurinko tuo hieman hyvää mieltä.
VastaaPoistaTerveisin, M, kuten hän kirjoitti.