Kylä kirkon ympärillä

Minun kyläni on pieni.
Keskellä kylää on kirkko ja kylä levittyy sen ympärille,ylä-ja alamäkeen.Alamäen reunassa on meri ja venesatama.Vähän matkan päässä uimaranta.Ja pieni kanava,joka erottaa kylän naapurikylästä ja jonka rantaa voi kävellä ja pyöräillä vaikkapa läheisen kartanon pihapiirin ravintolaan syömään erinomaista ruokaa tai kesällä terassille nauttimaan virvokkeita.
Kanavan rannasta löytyy myös mattolaituri pöytineen ja penkkeineen evästelyä varten,kauniin maiseman keskellä.
Kylässä asuu vanhoja,nuoria,keski-ikäisiä ja lapsi-ihmisiä.Useimmat kylänraitilla kulkijat tuntevat toisensa ainakin ulkonäöltä ja monet pysähtyvät vaihtamaan kuulumisia kauppareissullaan tai kirjastossa,jossa toimii myös asukaskahvila vapaaehtoisvoimin parina päivänä viikossa.
Paras ja mukavin paikka kuulumisten vaihtoon on kirjakauppa,jonne voi mennä vaikkapa vain istuskelemaan ja Pirkon kanssa rupattelemaan ja josta saa tilattua minkä opuksen vaan tarvitessaan,ellei sitä pikkuruisessa puodissa satu olemaan.
Pirkon mies piti kirjakaupan seinän takana aiemmin suutarinverstasta,joka oli minun mielestäni ihanin paikka,koska hän myös soitteli siellä usein haitaria.Keväästä syksyyn ovi oli auki,joten musiikki kuului ulos tai hän istui jakkaralla oven ulkopuolella soittelemassa.
Suutaria ei ilmeiseti pikkukylässä niin paljon tarvittu,eikä pelkällä haitarinsoitolla saa leipäänsä,joten suutari lähti ja kauneushoitola tuli tilalle.Siellä en ole käynyt.
Kylässä on tasan kolme kauppaa,joissa asiakkaita käy tasapuolisesti.Yksi on kalliinpi,mutta kauppias on niin mukava,että hänenkin takiaan siellä on pakko sillointällöin käväistä.
Kylässä on näin pieneksi kyläksi yllättävän monta kapakkaa ja siitä on tehty jopa laulukin.
Kaikkiin  riittää asiakkaita,jotka valikoituvat statuksensa,tulotasonsa,eläkkeensä ja sosiaalitoimen tukien mukaan.Heillä on kaikilla omat kantapaikkansa ja tutut kaverinsa.Karaoke on kylän kuppiloissa suosittua.
Kylän helmi on Japanilainen puutarha.Sinne on vieraan vähän vaikea löytää,niin hyvin se kätkeytyy mäen puoliväliin,kerrostalojen taakse.Mutta käyminen kannattaa.
Kylässä toimii myös musiikkiopisto,jonka suojista on lähtenyt maailmalle monta hyvää muusikkoa ja musiikin lähettilästä.
Kylän elämä on rauhallista ja verkkaista,niin kuin kylällä kuuluukin.Järjestyshäiriöitä tai muuta mellakkaa ei meidän kylällä juuri synny.Kaikenlaiset ihmiset mahtuvat elämään sovussa toistensa kanssa vihreän,väljän ja matalasti rakennetun kylän suojissa
Yhteishenki kylässä on hyvä.Yhdessä on taisteltu kirjaston lakkauttamista vastaan ja voitettu.Leikkikenttätoiminta,jonka kaupunki lakkautti ,toimii sekin nyt vapaaehtoisvoimin.
Joka vuosi kylällä järjestetään kyläjuhlat ja valitaan vuoden kyläläinen.
Tänä vuonna ne järjestettiin Taiteiden yönä ja koko kylä oli liikkeellä.Ja koko kylä kirjaimellisesti soi.
Kirkon pihalla tanssittiin sambaa notkean,mustaihoisen miehen johdolla,yhdessä kuppilassa esiintyi Asa,vuoden kyläläiseksi valittu ja alamäessä sai kuunnella ihanaa saxofonia ja Beatlesien hittejä.Japanilaisessa puutarhassa räppäsi kylän oma Notkea Rotta upean valaistuksen keskellä.
Suuren maailman palvelut ovat kävelymatkan päässä olevassa ostoskeskuksessa,jonne on mukava kävellä siirtolapuutarhan läpi.Siellä kukkii aina ja tuntuu,että omenoita on joka vuosi enemmän ohikulkijoillekin jaettavaksi.
Puutarhan yleiseen saunaan voi kuka tahansa mennä kerran viikossa naisten ja miesten vuoroille.Ja aika moni säännöllisesti käykin.Se on myös tärkeä tiedon,ajatusten ja elämänsivistyksen jakopaikka.
Kun astelen kylän raitilla tunnen,että tämä on minun kyläni.Täällä on hyvä elää ja asua.Täältä on hyvä lähteä,mutta tänne on vielä mukavampi palata.